Nyt on vähän huono omatunto blogin heitteillejätöstä. Kesätauko pääsi venahtamaan paljon aiottua pidemmäksi. Olen ehkä säännölliseen blogin pitämiseen liian kausittainen ihminen. Kesä on ihana mutta ei puoliksikaan niin inspiroiva vuodenaika kuin syksy ja kevät. Sisustusinspiraatiot eivät varsinkaan saa valtaansa kesällä, kun koti toimii lähinnä tukikohtana kesärientojen lomassa. Ei siis vain oikein ole ollut, mistä kirjoittaa. Tai ehkä välillä onkin, mutta idea ei ole edennyt toteutuksen asteelle.
Selittelyt sikseen, syksyn ensimmäinen postaus koskee luonnonkosmetiikkaa. Nyt löytyi nimittäin sellainen shampoo, että se ansaitsee tulla mainostetuksi. Tanskalaisen Urtekram-merkin uuteen pesuainesarjaan kuuluu koivushampoo, joka on vain kaikin puolin mainio. Normaaleille hiuksille tarkoitettu tuote pesee hyvin, kuivattamatta ja hoitaen minunkin hiukan ongelmallisen takkuuntuvan pehkoni. Plussaa on myös koostumus, joka on mukavammin vaahtoava kuin ekotököteissä yleensä. Paras argumentti tuotteen puolesta mielestäni kuitenkin on, että isäni, joka nyt ei varsinaisesti valitse shampootaan ekosertifikaatin perusteella, oli tätä shampoota kokeiltuaan todennut, ettei muuta suostu enää käyttämään. Tykkään jotenkin myös siitä, että Urtekram on valinnut tuotteen "superainesosaksi" ihan vaan pohjoismaisen koivun
–
ihan kivaa vaihtelua kosmetiikkaankin rymistelleiden superfoodien jälkeen.
Urtekram on siitä mukava sarja, että se on kohtuuhintainen ja saatavilla ekokauppojen lisäksi ainakin ihan Prismoista, ehkä muistakin marketeista. Silti vähän kadehdin tanskalaisia: kesän reilillämme teimme nopean poikkeamisen Köpikseen ja tankkasimme eväitä Kölniin vievään yöjunaan pienestä lähikaupasta. Kosmetiikkahylly koostui kutakuinkin kahdesta sarjasta, kauppaketjun omasta halpakosmetiikasta ja Urtekramista. Luonnonkosmetiikkaa lähikaupassa siis, ja vieläpä noin puolet valikoimasta. Odotan todella sitä päivää, että jokin suomalainen ekosarja breikkaa kotimaassaan samalla lailla.
